WICCAN ABC: Wiccalaisuuden perusteet

Wiccalaisuus on 1950-luvulla syntynyt luonnonuskonto. Wiccan isänä pidetään englantilaista Gerald Gardneria. Nykypäivänä wiccaa harjoitetaan ympäri maailmaa. Wicca on saanut vaikutteita kelttiläiseltä ja germaaniselta kulttuurilta. Se on saanut paljon vaikutteita myös monista muista vanhoista pakanauskonnoista. Wiccassa jumaluudet nähdään läsnä ympäröivässä maailmassa ja ilo ja positiiviset tunteet ovat suuri osa tätä dogmivapaata uskontoa. Wiccalaisuuden tunnetuimpia symboleja ovat pentagrammi, pentaakkeli, triquetra sekä erilaiset kuusymbolit.

Wiccalaisuuden keskeisimpiä piirteitä ovat luonnon kunnioittaminen ja sen pyhänä kokeminen, noituuden harjoittaminen sekä sapattien ja esbatien vietto. Sapatteja on vuodessa kahdeksan ja kuujuhlia eli esbateja 12-13 vuodesta riippuen. Aurinkopyhät eli sapatit ovat usein samaan aikaan esimerkiksi kristittyjen juhlien kanssa, sillä kristityt ovat ottaneet juhlansa mitä suurimmilta osin pakanoilta.

Wicca jakautuu moniin erilaisiin alalajeihin, joista varmasti tunnetuimmat ovat traditionaalinen ja eklektinen wiccalaisuus. Traditionaaliseen wiccaan kuuluu dualistinen usko feminiinisestä ja maskuliinisesta jumalasta sekä noitapiirit eli covenit, joissa uskontoa harjoitetaan yhdessä muiden traditionaalisten wiccalaisten kanssa. Eklektiseen wiccaan liittyy polyteistinen usko, eli jumalia on monia erilaisia. Eklektikot harjoittavat uskoaan useimmiten yksin. Eklektikot saattavat myös ottaa vaikutteita esimerkiksi muista erilaisista uskonnoista ja kulttuureista, jotka sopivat yhteen wiccalaisuuden kanssa. 

Magian harjoittaminen on keskeinen osa wiccalaisuutta. Sapatteja vietetään usein rituaalien muodossa, joihin kuuluu tietynlainen rituaalikaava sekä monia erilaisia rituaalivälineitä ja symboleja. Lisäksi elementit ja jumaluudet liittyvät vahvasti rituaalien ja magian harjoittamiseen. Kaikista rituaalivälineistä huolimatta wiccalaisilla ei ole yhtenäistä pyhää kirjaa kristittyjen Raamatun tavoin. Sen sijaan jokainen luo oman Varjojen Kirjansa itse. 

Wiccaan ei kuulu tarkoin määriteltyjä sääntöjä, vaan jokainen tulkitsee oman moraalikäsityksensä mukaan wiccan redeä, runomuotoista ohjetta. Tärkeimpinä asioina siitä poimitaan usein seuraavat kohdat: "tee mitä tahdot, kunhan et vahingoita" sekä "teit sitten hyvää tai pahaa, saat sen takaisin kolminkertaisena". Keskeistä on siis usko karman lakiin ja jälleensyntymään.

Muita wiccalaisuuteen liittyviä peruspiirteitä on ihmisen kokeminen osana luontoa, ei sen ylempänä hallitsijana. Naiset nähdään tasa-arvoisina ja myös heillä on mahdollisuus päästä papittariksi coveneihin. Wiccalaiset nähdään usein myös erittäin suvaitsevaisina ja he pitävät käännyttämistä epäsuotavana. Lisäksi seksuaalisuus ja alastomuus nähdään luonnollisena ja pyhänä asiana ja henkilökohtaisia kokemuksia korostetaan sekä mahdollisuutta henkilökohtaiseen yhteyteen henkien ja jumaluuksien kanssa. 

© KUVAT